sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Rannalla vehreän joen




Oltiin Budassa ja Pestissä, rannalla vihreän joen. Hostellimme sijaitsi Pestin puolella, niin kuin kaikki muukin paitsi linna. Päiviä kolme, kaupunkeja yksi, Unkarin sydän. Seurueessamme kaksi itävaltalaista böönaa, yksi hollantilainen uros, toinen saksalais-ranskalainen miehenalku sekä yksi sveitsiläinen Heidi. Tiistaina 23 asteiseen kaupunkiin ja vamos ala playa! Torstaina hymy korvissa takaisin kotiin, Wieniin.

Budapest on Euroopan seuraava Wien. Kaupunki on suurempi ja sillä on värikkäämpi historia. Tällä hetkellä Unkarin valtiolla on lainaa vaikka muille jakaa, mutta antakaa tälle maalle ja Budapestille 15 vuotta, niin Wien on kuin Pudasjoki ja Budapest Helsinki. Budapest tarjoaa ilmaisia kierto-opastuksia, hyvää ruokaa ja juomaa hintaan, jolla Suomessa saisi Alepan alekorista eilistä pullaa. Budapest myös tarjoaa loistavan kylpylätarjonnan. Me painelimme ensimmäisen, t-paidassa vietetyn päivän ja muistorikkaan yön jälkeen Budapestin suurimpaan kylpylään. Hinta kahdeksan euroa ja polskia sai niin paljon kuin mainonnalle myyty sielu sieti. Eikä Budapestissä tarvitse väistellä serenamaiseen tyyliin kakkakikkareita ja hiuksia, sillä Budassa homma tehdään tyylillä. On sisä- ja ulkoaltaita, pieniä ja isoja, poreilla ja ilman. On kylmiä vesialtaita, mutta parhaat ovat 36 asteisia ulkoaltaita. Ihan siisti fiilis lillua Taiga-vodkan runnomassa kropassa auringonpaisteessa, vailla huolen häivää. Siihen päälle vielä huonoja vitsejä ja tyhmiä juttuja, ja a’vot, Budapestissä on aika kivaa.

Hienointa tässä hommassa on, että välillä ei tarvita edes erinomaista kielitaitoa, jotta homma luistaa. Kun koko konkkaronkka puhuu edes jotenkuten englantia, on luvassa huvia ja viihdettä. Sen verran on allekirjoittaneen kielitaitokin parantunut, että alkaa vitsejä puskemaan. Koska tälläkin kertaa koko seuramatkamme kokonaisÄÖ oli jossain 400 paikkeilla, olivat kaikki samalla viivalla. Kettuilu kansallisuuksista ja tavoista pääsi uudelle tasolle. Unkari ja paikalliset tavat ja ihmiset saivat osansa, niin kuin kaikki muutkin ryhmässä. Mutta ollakseni rehellinen, kyllä unkarilaisetkin aika hyvin panivat vastaan. Esimerkiksi ravintolassa 12 euron lasku muuttuu todella nopeasti 21 euron laskuksi, jollet leiki leikkiä heidän kanssaan. Kun tilannetta alkaa selvittämää, niin vastaukseksi saa pahoittelut, että tarjoilija on laskenut väärin. Jep, niinhän se olikin. Vahingossa.

Kolme päivää, sata muistoa. Välillä tekee todella hyvää vaihtaa maisemaa, vaikka vain muutamaksi päiväksi. Itselläni on tiistaina ja torstaina tentti, joten lukemista on (olisi). Tosin voi myös olla että suomalainen kaverini Laku tuli Budapestin reissun jälkeen moikkamaan minua, joten saattoi olla, että loppuviikko meni elämästä nauttiessa ja Wienin yössä. Nyt väsynyt, mutta onnellinen.

Ja vielä näin huhtikuussa täällä voi laskea sen varaan koulussa, että ehtii tekemään uusintakokeen. Se on se hinta elämänhumalasta ja Wienin keväästä. Ja hyvistä kavereista.

1 kommentti: